Tämän ensimmäisen jaksomme lopuksi järjestin koulullemme excurssiopäivän "isolle kirkolle", Helsinkiin.
Olin iloinen kun kiinnostusta riitti ja lähtijöitä oli yli 20 henkeä. Kiitos myös opettajien joustavuudelle.
Ensimmäiseksi vierailupaikkamme Pitäjänmäellä,
Kalevalan korussa (teksti kopioitua)
Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten nasisten liitto. Aikaisemmin Kalevala Koru valmisti rautakautisten muinaiskorujen jäljitelmiä, mutta nyttemmin sen mallit edustavat nykyaikaista korumuotoilua, joka tosin hakee innoitusta Suomen historiasta ja kulttuurista
Kalevala Korun tuotteet on aina valmistettu Suomessa. Sen sijaan Kalevala Korun tytäryhtiön Lapponian Jewelry Oy:n tuotantoa on ollut hopeakorujen osalta myös Kiinassa ennen kuin yritys siirtyi Kalevala Korun omistukseen.
Kalevala Korun tehdas, myynti ja hallinto toimivat omassa kiinteistössä Helsingin Pitäjänmäellä. Kaikki korut valmistetaan Suomessa ja raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan suomalaista alkuperää olevia materiaaleja. Yritys vaalii huolella vahvaa tuotemerkkiään. Se näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa, niin myynnissä, valmistuksessa kuin markkinoinnissakin. Kalevala Koru on Brändien arvostus 2015 -bränditutkimuksen mukaan Suomen 11:nneksi arvostetuin tuotemerkki.
*********
Seuraava kohde: Kansallismuseo ja Brilliant-näyttely
Kristinan Saarikorven mestarityö.Tämä työ lumosi kyllä minua eniten. Värit valitettavasti ovat tässä liian hailakat, sininen emali loisti kuin brillantti.
Kultaseppämestari Kristian Saarikorven
tekemisen filosofia kiteytyy huipputeknologian ja huippukäsityön yhdistämiseen. Kun nämä sulautuvat yhteen, vain
luovuus on kattona ja näin muodostuu
ennennäkemätön lopputulos. Saarikorven
muotokieli versoo vanhasta maailmasta,
muinaisen Egyptin koruista, art decosta.
Toteutus on kuitenkin aina moderniakin
modernimpi.
Saarikorpi tunnetaan 3D-teknologian
uranuurtajana Suomessa. Hän mallintaa
ja printtaa korut, viimeinen silaus syntyy
käsityönä. Saarikorpi on sekoitus muotoilijaa, kultaseppää ja insinööriä. Ehtymättömän idea-arsenaalin uusimpana tulokkaana on mobiilisovellus, jonka avulla
jokainen pystyy suunnittelemaan omia
uniikkeja koruja.
Kirsti Doukasin rannerengas
Vaikuttava historiallinen henkilö, ooppera,
koskettava katkelma kirjallisuutta ovat
antaneet lähtökohdan muotoilija Kirsti
Doukasin koruihin. Koruista jokainen
kertoo ainutkertaista tarinaa. Ytimessä
asuu aina tunnontarkka taustatyö. Doukasin uteliaisuus, rohkeus, pähkähullutkin
ideat säestävät tuotantoa. Maineikas ja
palkittu muotoilija työskentelee tuntosarvet herkkinä ja on valmis suuriin harppauksiin luodakseen uutta. Jalometallien
lisäksi korut muotoutuvat muovista, jalo
-
kivistä, helmistä, lasista. Myös sattuma saa
valikoidusti sijaa.
Doukas ei kahlitse itseään perinteisiin.
Perinteiset, hienot työmenetelmät kulkevat uuden ajattelun ja teknologian rinnalla. Hän vaatii koruilta aina viimeisen
silauksen, pienintäkään yksityiskohtaa
unohtamatta. Doukas on tehnyt pitkän
uran Kalevala Korussa ja hän valmistaa
koruja myös omassa yrityksessään Saarikorpi Designissa. Hänen tuotantoaan
on esitelty laajalti myös kansainvälisissä
näyttelyissä.
Näyttelyn hauskin esine:
Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on syntynyt hopeinen liemikulho.
Kultainen kypärä jääkiekkoilijoille, hopeatarjotin Persian shaahille. Hopeaseppämestari Toivo Valkaman käsissä on
syntynyt töitä äärilaidasta toiseen. Laatuvaatimus on ollut aina ankara ja Valkama
on täyttänyt vaatimuksen kerta toisensa
jälkeen. Notkeasti muotoutuva hopea on
ollut kädentaidon mestarille materiaaleista mieleisin.
Metallin työstäminen on vaatinut tekijältä pitkäjänteisyyttä. Mielikuvituksellisetkin työt Valkama on takonut käsin.
Metallilevyn pakottaminen vaikkapa saranoista avautuvaksi konnakulhoksi on
vienyt viikkojen työn. Käyttöesineet ovat
edellyttäneet myös erilaisten mekanismien kehittämistä ja hallintaa. Tilaustyöt
ovat työllistäneet Valkamaa runsaasti
1960-luvun lopulla alkaneen uran varrella. Töiden korkea vaikeuskerroin ei ole pelottanut tekijää. Se on tuonut työhön vain
lisää mielenkiintoa.
Pyrstö = liemikauha
Matti Hyvärinen:
Abstraktit, veistosmaiset korut itävät
Matti Hyvärisen alitajunnan laskoksissa.
Koruissa kohtaavat tekninen taituruus
ja taiteellinen näkemys. Korut viestivät
henkisiä arvoja ja ottavat myös kantaa esi
-
merkiksi merensuojelun tai köyhimpien
puolesta. Hyvärinen on ollut rakentamas
-
sa suomalaisen korun maailmanmainetta
1960-luvulta alkaen. Jo uransa alussa hän
keräsi kansainvälistä huomiota voittamal
-
la ”Timanttien Oscar” -palkinnon Rich
and Poor -korullaan, joka yhdisti aika
-
naan vallankumouksellisesti hienoimpia
timantteja ja rujoa graniittia.
Hyvärinen valmistaa korunsa valaen, emo
-
kappaleen käsityönä. Mestarikultasepän
tiedemiesminä on kehittänyt materiaale
-
ja, esimerkiksi ekologisen hopeaseoksen,
joka mahdollistaa korujen valmistuksen
ilman kemikaaleja. Hyvärisen perustaman
Sirokorun tuotantoa on ollut esillä yli sa
-
dassa näyttelyssä eri puolilla maailmaa.
Kultaseppämestari Jouni Salo loihtii korunsa jalokivistä, kullasta ja platinasta
kirurgintyön tarkkuudella. Eleganteissa
koruissa katseen vangitsevat upeat kivet,
joista harvinaisimmat ovat asteroidivyö
-
hykkeen aarteita, meteoriitin kappaleita.
Huippuosaajan korut herättävät visuaalista nautintoa, mutta ne voivat kantaa myös
suuria tunteita, onnen hetkiä, rakkautta,
kaipuutakin.
Alexander Tillanderilla työskentelevän
Salon korut saavat muotoja luonnosta,
koruissa on lehtiä, kukka-aiheita, jotakin
orgaanista. Koruista löytyy perinteisiä
elementtejä, mutta siellä on myös jotakin
joukkoon kuulumatonta. Koru voi avata
tien hyvin lähelle toista ihmistä. Yhteys
korun kantajaan ja sopiva sieluntila syn
-
nyttävät koskettavan korun, kuten sor
-
muksen, jossa timantein koristellut enkelin siivet suojaavat pientä kultaista lapsen
sydäntä
Entisajan juhlakattaus
Entisajan rahakätkö
Hautajaiskulkuevaakuna 1666 kuolleen Erik von der Linden muistoksi,
Paraisten kirkosta.
Suuria puusta veistettyjä sukuvaakunoita kannettiin hautajaiskulkueessa ja ne sijoitettiin vainajan muistoksi kirkkoon, kuten myös hautajaismiekat ja hautajaishaarniskat.
Ruotsin- ja venäjänvallan aikaisia hopeaesineitä